(Julkaistu Aamulehdessä 3.3.2011.)
Vesa Vanhalakka kirjoitti Aamulehden tiedealakerrassa (1.3.) suuseksin vaaroista vedoten yhdysvaltalaisen Maura Gillisonin tutkimuksiin. Varoittelut papilloomaviruksesta kohdistuivat etenkin nuoriin, joilla suuseksi todettiin yleiseksi seksin muodoksi. Kirjoitus esitteli ongelman yksipuolisesti ja ilman ratkaisuehdotuksia.
Todellisuudessä lähes jokaiseen seksuaalisen kanssakäymisen muotoon liittyy riskejä – suuseksi ei ole mikään poikkeus. Vanhalakka kirjoitti: “yhdyntä on riskittömämpää, jos suojaus on kunnossa”. Avainsana on jos. Suuseksissäkin suojauksen voi laittaa kuntoon esimerkiksi käyttämällä kondomia ja muita suojia tai varmistaa ensin testeillä kumppanin terveydentilan. Totta on, että näin ei yleensä osata tehdä. Suuri osa suuseksin vaarallisuudesta syntyykin siitä, että koulujen seksikasvatus jättää yleensä aiheen täysin käsittelemättä.
Ei enää tätä, kiitos.
Suuseksiin liittyvään opetukseen pitäisi noudattaa samaa linjaa kuin seksiin muutenkin. Suomalaisessa seksikasvatuksessa ei pidä olla tilaa pelkälle pelottelulle ja pidättäytymissuosituksille. Toimivampaa on kertoa riskeistä asiallisesti ja tarjota keinoja niistä suojautumiselle. Tämän näkee selvästi kansainvälisissä vertailuissa. Yhdysvalloissa harrastettu pidättäytyvyysvalistus ei toimi. Esimerkiksi teiniraskauksia on moninkertainen määrä moniin Euroopan maihin verrattuna.
Sinänsä Vanhalakan huoli HPV-viruksesta on aiheellinen ja aiheesta puhuminen kannattaa. Viruksen olemassaolo ja tartuntamahdollisuus ei kuitenkaan ole mikään lopullinen tuomio suuseksille. Suomessa on käynnissä tutkimus HPV-rokotteen hyödyistä kohdunkaulan syövän ehkäisyssä, ja alustavat tulokset näyttävät hyviltä. Toivottavasti tutkijat osaavat lähiaikoina kertoa senkin, onko rokotteesta apua myös suuseksin turvallisuuden parantamisessa. Nykyään rokotteen voi ostaa itse, mutta ehkä jonakin päivänä sekä tytöt että pojat rokotetaan automaattisesti.
Paluu monipuolisesta seksielämästä pelkkiin yhdyntöihin tuskin houkuttelee suurta osaa suomalaisista. Etenkin naisille se merkitsisi myös heikompia mahdollisuuksia nauttia täysipainoisesti seksielämästä. Kotimaisten tutkimusten mukaan vaille orgasmeja jääminen taas aiheuttaa haluttomuutta. Tällaista kehitystä kukaan tuskin haluaa. Jatkossa on siis vain huolehdittava siitä, että sekä nuorille että aikuisille annettava seksuaaliterveystieto kattaa kaikki olennaiset seksin muodot. Sen sijaan että ihmisiä pelotellaan luopumaan kokonaan tärkeistä nautinnonlähteistä, on huolehdittava, että nautintoa opittaisiin tavoittelemaan turvallisesti.
